niitä päiviä..

kun väsyttää ja puuduttaa..Yleensä herään "automatic" klo. 5..tänään joutu herätyskellon kanssa taistella..Hirveessä motivaatiohöyryssä painattanut koko viikon ja viikonlopun..ja ylläri tuo niinkin tärkeä lepopuoli jäännyt vähä liian vähäiselle..kuitenkin "muutoksia" edessä mm. kertun uudet duunikuviot maailmalla..joita kuitenkin ehkä vähän "jännään".. (alitajuntaisesti varmaan vähän tressaan kuinka yksiksein pärjäilen..) sit kun pysähtyy hetkeksi huomaa että aivot lyö tyhjää :)duunimotivaatio hukassa ja aivot painaa :) Mähän otan työni vakavasti ja haluankin menestyä..jos en näin ajattelisi, olisi parempi siirtyä kaupan kassalle.. tosin sinne välillä toivoisinkin ;D..voisi aivot narikassa vaan hoitaa hommansa ja mennä kotiin. Yrittäjän arki kuitenkin vähän erilaista.. Mä kuitenkin joudun työssäni jonkin verran keskittyä ja jopa ajatella välillä :D Niin rakastan kuitenkin työtäni, että mulla myös rohkeutta sanoa ääneen kun motivaatiota ei ole.. tänään oli se aamu, ettei kynästä tullut mitään:) peruin ystäväni ajan rehellisellä syyllä..en selittelyillä. Siitä olenkin ylpeä. Muutenkin vihaan turhia selittelyitä ja tekosyitä. Toki on totta , että joihinkin tilanteisiin pienet valkoiset valheet sopivat..eikä kaikki kestäkkään aina kuulla asioiden oikeaa puolta.

Karkasin siis tänään töistä aiemmin :D Sain ihan kivan olkajumpan aikaseks vaikka painot painoikin tänään paljon :D koirien kanssa lenkille ja johan olikin jo parempi mieli.

Joskus musta tuntuu vaan, että mun nuppikapasiteetti ei vaan ota enää uutta vastaan, jolloin vanhoja "tilastoja" tyhjennettävä. Mä ymmärrän täysin niitä yrittäjiä, jotka sykkivät itsensä piippuun.. Itse kuitenkin huomaan kun alkaa mennä liian vauhdikkaasti ja jolloin aika höllätä tahtia. Työnarkomaaniksi itseni tunnistan ja siitä syystä myös vaikea sanoa "ei".. Nyt kuitenkin tämän vuoden kalenteri täynnä ja jäähyllä.. Ensi vuoden aikoja alan täytellä syksymmällä.

En oikein osaakkaan ottaa mitään prokkista vajailla tehoilla. Vaan kaikki pitää pyrkiä tekemään 100 %. En kuitenkaan sano, että pelkäisin epäonnistumisia ja siksi loisin itselleni  turhia paineita. Osaan kuitenkin suhtautua asioihin mielestäni kohtis rennosti mutta kuitenkin pyrin parhaimpaani, mikäli johonkin ryhdyn. Tämä pätee hyvin niin duunissa kuin treeneissäkin. Siksi olenkin taas ollut melko hypettäjä tästä pikku kiristelyprokkiksestakin, koska haluan onnistua ja näin ollen sitoudunkin siihen täysillä.

Nyt fiilis hyvä ja iltalenkille menen vielä tuulettamaan nuppia.. :D ajoissa nukkumaan ja huomenna taas uusi päivä :)

<3