"addiktiko"

Minäkö.. :) olen tässä kaiken "väkisin aiheutetun härdellin" ympärillä huomannut kuinka paljon erinäisillä asioilla on tarkoitusta arjessani. Ennen en pärjännyt hyvä jos päivää ilman kessua,sitten nikotiinipurkkaa. Reilu vuosi sitten en pärjännyt ilman karkkia tai pullaa :D Nyt huomaan etten pärjää ilman liikuntaa. Kroppa ja pää pyörii ku hyrrä ja energian purku enemmän kuin haastavaa. En ole mikään kodin hengetär. Hoidan pakolliset kyllä pois alta ja jätän paukkuja sitten muuhun, normaalisti duuniin ja treeneihin. Olen todellakin aamuvirkku. Herään mielelläni ja automaattisesti ennen viittä ja salin kahvoissa 6 maissa. Duunien jälkeen vielä iltajumppaa ennen "rauhoittumista". 

Nyt paripäivää yrittänyt pysyä totaali poissa salilta ja tuntuu että kuula halkee. Nautin kyllä ihan kävelyistäkin ja oloilusta,mutta se tarvii selkeästi rinnalleen jotain muutakin toimintaa. Niin sitä kovin välillä duunissakin kiireen keskellä toivoisi päivää,jolloin ei tarvitse tehdä mitään. Nyt huomaan,ettei ne minua varten. Vaikka saikulla olenkin,herään silti 4.30 ja valmiina päivän koitoksiin. Liekö tuo kuitenkaa niin huonokaan juttu. Mutta... tiedostan myös ,että lepoa tarvitaan.. olen nyt onneksi keksinyt "rauhallisempaa" tekemistä ja olenkin nauttinut päivittäisistä Bemer-hoidoista, käynnyt hierojalla ja huomenna odottaa kosmetologihoidot. Mutta silti.. energiaa olis vaikka muille antaa..

Ykskätisenä oppinut kyllä lisää kärsivällisyyttä. Äkkipikaisuuteeni saanut aimo annoksen "rauhoittavaa". Tässä tosin ehtinyt vähän funtsiakin asioita,kun normisti ensin toimitaan ja sitten mietitään :) Uusia tuulia duunirintamalle ja sen oheen..toki myös treeneihin. Haaveilut paremmasta fysiikasta on onneksi pitänyt minut hyvin ruodussa ruokarintamalla :) Huomenna onneksi saan tikit pois ja alkaa kuntoutusviikko..Kroppa mennyt tässä vähän "ylikierroksilla" kaikkine pikku ilmentymineen. Mutta aurinko paistaa kaikesta huolimatta ;) mieli on hyvä,vaikkakin vähän tylsistynyt.